Tänään aamulla minä heräsin aikaisin, vaikka olisin saanut nukkua. Minulla on nimittäin epäily, että nukkumalla silloin, kun itse asiassa pitäisi olla tuplasti koulussa (Suomen päässä ja täällä) ihminen laiskistuu ja tulee tyhmäksi. Mistä lie käsitys tullut. Niin vain minä kuitenkin heräsin tasan kello seitsemän ja jo ennen aamupalaa lähdin lenkille. (Olen koko täälläoloni ajan ihmetellyt, miksi isäntäperheeni pitää minua uskomattoman urheilullisena ja vähäruokaisena. Useimmat tuttuni tietävät, että olen täysin vastakohtainen ihminen. Mutta täytyy myöntää, että ehkäpä minuun on tosiaan täällä ollessani tosiaan iskenyt jokin tilapäinen mielenhäiriö, joka toivottavasti joskus parantuu.)

Vuoret kello seitsemän aamulla olivat mahtava näky. Aamuilma oli vielä sumuinen ja niityllä, jolla juoksin, näin kolme villikaurista. Hidastin juoksun kävelyksi, eivätkä kauriit lähteneet karkuun. Toljottivat vain.

Sen jälkeen tulin takaisin kotiin ja söin aamupalaa aivan yksin, koska kaikkihan ovat töissä ja koulussa. Kohtapuoliin minulla on vakaana aikeena kahlata jotakin koulukirjaa edestakaisin, jotta niiden sisältämät tiedot painuisivat päähäni. Tällä viikolla elämä on ollut mukavan rauhallista ja järisyttäviä tapahtumia ovat muun muassa kolme viikkoa työstämämme tuhatpalaisen palapelin saaminen valmiiksi ("Sun elämästä on tullu siellä hei mielenkiintosta", totesi tähän eräs Hongkongissa majaansa pitävä kaverini Skypessä, enkä minä voinut olla nauramatta.), yleisurheilutreenit yhden kaverini kanssa ja tänään erään ystävällisen Margit-nimisen opettajan kutsu lounaalle (Tämä lounaskutsu oli yllättävä. En oikein tiedä mitä odottaa).  Rehellisesti sanottuna kyllä minä olen nauttinut tämän viikon rauhallisuudesta täysin siemauksin. Ja huomennahan elämä alkaa taas; edessä on viikonloppuleiri Alpeilla, kaksi päivää koulua, Wienin-matka, koeviikko ja sitten taas villi viikonloppu.

Loppuun vielä piristykseksi hauska Helsinki-aiheinen vitsi, sitten hyökkään koulukirjojeni kimppuun. "Wie heisst Helsinki auf Deutsch? Der Sonnenuntergang."

Niille, jotka eivät puhu saksaa tai jotka eivät muuten vaan tajunneet, selitys lienee paikallaan. Hell tarkoittaa saksaksi valoisaa tai vaaleaa ja sinken on upota. Helsinki - vaalea uppoaa eli auringonlasku. Heh.